etusivu

info

ilmoitustaulu

organisaatio

kuvat

säännöt

etuudet

linkit

sheemat

palaute

yhteystiedot

jäsenrekisteri

takaisin säännöt->Paperiliiton säännöt

PAPERILIITTO RY:N SÄÄNNÖT

1§ Liiton nimi, kotipaikka ja toiminta-alue
2§ Liiton tarkoitus ja toiminnan sisältö
3§ Liittoon ja osastoon liittyminen
4§ Jäsenyydestä aiheutuvat maksut
5§ Maksujen tilitys liitolle
6§ Jäsenmaksuista vapautuminen
7§ Lepäävät jäsenoikeudet
8§ Vapaajäsenoikeudet
9§ Osaston ja jäsenen eroaminen ja erottaminen
10§ Muutto osastosta toiseen ja matkustaminen ulkomaille
11§ Liittokokous
12§ Liittovaltuusto
13§ Liittotoimikunta
14§ Liiton toimitsijat
15§ Tilit ja tilinpäätös
16§ Tilintarkastus
17§ Liittoäänestys
18§ Palkkaliikkeet ja työtaistelu
19§ Avustus työtaistelussa
20§ Oikeusavustus
21§ Hautausavustus
22§ Yleisiä määräyksiä

1 §
Liiton nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

Yhdistyksen nimi on Paperiliitto r.y. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi ja sen jäsenyhdistyksiä osastoiksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki, jossa myös liiton hallitus - liittotoimikunta sijaitsee. Liiton toiminta-alueena on koko Suomi.

2 §
Liiton tarkoitus ja toiminnan sisältö

Liiton tarkoituksena on koota paperi- ja puumassateollisuuden sekä niiden sivuammateissa, puolivalmiste-, paperinjalostus-, tapetti- ym. niihin verrattavissa tehtaissa työskenteleviä työntekijöitä yhteistoiminnan avulla Suomen lakeja ja hyviä tapoja noudattaen parantamaan työ- ja palkkausolojaan sekä toimimaan jäsentensä yhteiskunnallisen aseman ja sivistystason kohottamiseksi. Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto:

a) perustaa jäsenosastoja sellaisille paikkakunnille, joilla se alalla työskentelevien työntekijäin lukumäärään nähden on tarkoituksenmukaista;

b) solmii työehtosopimuksia, valvoo niiden noudattamista sekä laatii tilastoja palkka- ja muista työehdoista;

c) toimii jäsentensä sosiaalisten etuuksien parantamiseksi sekä edistää työsuojelun kehittämistä ja yritysdemokratian toteuttamista;

d) avustaa jäseniään siten kuin näissä säännöissä on lähemmin määrätty;

e) voi omistaa kiinteistöjä;

f) voi kuulua jäsenenä ammatilliseen keskusjärjestöön ja voi olla jäsenenä muissa koti- ja ulkomaisissa yhteisöissä, jotka edistävät liiton toiminnan tarkoituksen toteuttamista.

3 §
Liittoon ja osastoon liittyminen

1. Liiton jäseneksi voidaan hyväksyä näiden sääntöjen 2 §:ssä mainittujen työntekijäin muodostamat rekisteröidyt osastot, jotka ja joiden jäsenet hyväksyvät liiton tarkoituksen eivätkä ole henkilökohtaisten sitoumustensa tai muiden syiden vuoksi estyneitä noudattamaan liiton sääntöjä ja liittokokouspäätöksiä eivätkä kuulu liiton toimintaa ja periaatteita vastustaviin järjestöihin. Ammattiosastojen oppilasjäsenet eivät suorita liiton jäsenmaksua. Oppilasjäseneksi voidaan hyväksyä johonkin paperialan ammattiin opiskeleva henkilö. Oppilasjäsenellä ei ole äänioikeutta liiton tai ammattiosaston suorittamissa vaaleissa tai muissa äänestyksissä. Oppilasjäsenellä ei ole oikeutta liittyä alan työttömyyskassan jäseneksi.

2. Osasto voidaan perustaa, jos vähintään seitsemän (7) henkilöä ilmoittautuu sen jäseneksi. Osaston perustamisesta ja sen hyväksymisestä jäseneksi päättää liittotoimikunta. Osasto tulee purkaa, jos sen jäsenmäärä pysyvästi jää alle seitsemän (7) jäsenen.

3. Osaston on toimitettava tiedot kaikista jäsenistään liiton toimistoon. Tällöin on mainittava jäsenen etu- ja sukunimet, ammatti, sosiaaliturvatunnus sekä tieto siitä, mihin ammatilliseen järjestöön jäsen on aikaisemmin kuulunut ja liittymis- ja siirtymispäivät.

4. Osaston tulee kuulua liittoon kaikkine jäsenineen.

5. Osaston jäseneksi pääsystä päättää osaston toimikunta.

6. Jos osaston toimikunta ei halua ottaa jotakin jäseneksi pyrkivää osaston jäseneksi, niin on toimikunta velvollinen pyytämään asiasta liittotoimikunnan lausunnon.

7. Jäsen, joka siirtyy liiton osastoon jostakin kotimaisesta tai ulkomaisesta ammatillisesta järjestöstä ja siirtyessään esittää aikaisemmasta järjestöstään saamansa jäsenkirjan tai jäsenkortin, jossa ei ole rästiä yli 30 päivää ja suostuu maksamaan rästissä olevan jäsenmaksunsa liitolle, saavuttaa liitossa liittymispäivästä lukien kaikki ne oikeudet, jotka liiton osaston jäsenellä ovat, laskettuna sen mukaan kuinka kauan hän on yhtämittaisesti ollut näissä järjestöissä jäsenenä.

8. Kun jäseneksi pyrkivä on hyväksytty jäseneksi, saa hän ilman lisämaksua käyttöönsä jäsenkortin sekä halutessaan liiton, osaston ja työttömyyskassan säännöt.

4 §
Jäsenyydestä aiheutuvat maksut

1. Osaston jäsen on velvollinen suorittamaan osastolle kokonaisjäsenmaksuna 1 prosenttia veroennakon alaisesta palkkatulostaan lisättynä Paperityöväen Työttömyyskassan sääntöjen mukaan vahvistetulla jäsenmaksuprosentilla. Osaston perimästä 1 prosentin jäsenmaksuosuudesta osaston omaan käyttöön jää 23 prosenttia. Muut jäsenmaksuosuudet suoritetaan liitolle. Osastolla ei ole oikeutta kantaa muita maksuja ilman liittotoimikunnan lupaa. Jäsenmaksu peritään myös vuosiloma- ja työnantajan maksaman sairausajan palkasta.

2. Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksut sisältyvät liitolle tulevaan jäsenmaksuosuuteen.

3. Liittotoimikunnalla on oikeus määrätä ylimääräinen jäsenmaksu sellaisten työtaisteluiden sattuessa, joita liitto joutuu taloudellisesti tukemaan tai muuten liiton toiminnalle välttämättömän tarpeen niin vaatiessa.

4. Liittotoimikunta määrää ylimääräisen jäsenmaksun määrän ja kantamisajan. Se ei saa olla varsinaista jäsenmaksua suurempi.

5. Osastolla on oikeus liittotoimikunnan luvalla periä omien toimintakulujensa kattamiseksi ylimääräistä osaston omaan käyttöön tulevaa jäsenmaksua. Osaston tulee toimittaa esitys ylimääräisen jäsenmaksuosuuden perimisestä liittotoimikunnalle kalenterivuosittain edellisen vuoden syyskuun loppuun mennessä. Esityksen yhteydessä tulee antaa selvitys osaston talouden kehittymisestä liittotoimikunnan määräämältä ajalta sekä suunnitelma ylimääräisen jäsenmaksuosuuden käytöstä. Liittotoimikunta määrää ylimääräisen jäsenmaksun määrän ja kantamisajan. Se ei saa olla kohdan 1. mukaista osaston osuutta suurempi.

5 §
Maksujen tilitys liitolle

1. Osaston on tilitettävä jäsenmaksut liitolle säännöllisesti vuosineljänneksittäin siten, että maksujen suoritus tapahtuu kahden kuukauden kuluessa kunkin vuosineljänneksen päättymisestä lukien.

2. Liiton jäsenosastojen on joka vuosi lähetettävä maaliskuun loppuun mennessä toiminta- ja tilikertomuksensa viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta. Liiton osastolle lähettämät, sen tai jäsenten täytettäviksi tarkoitetut tilastolomakkeet on huolellisesti täytettävä ja palautettava asetettuna määräaikana liiton toimistoon.

6 §
Jäsenmaksuista vapautuminen

1. Osaston jäsen on vapautettu varsinaisista ja ylimääräisistä jäsenmaksuista:

a) ollessaan sairaana tai äitiys- isyys- tai vanhempainlomalla. Sairausajaksi ei kuitenkaan lasketa sitä aikaa, jolloin jäsen saa työnantajaltaan sairaus- tai synnytysajan tai muuta palkkaa;

b) ollessaan työttömänä;

c) suorittaessaan asevelvollisuuttaan tai osallistuessaan reservin kertausharjoituksiin;

d) ollessaan opiskelun johdosta työansiota vailla;

e) osallistuessaan liittotoimikunnan hyväksymään työtaisteluun;

f) liittotoimikunnan hyväksymästä muusta pakottavasta syystä.

2. Jäsenen tulee edellä mainituissa tapauksissa ilmoittaa osaston taloudenhoitajalle maksuvapauteen oikeuttavan syyn alkamisesta ja mahdollisesta jatkumisesta vuosineljänneksittäin. Jäsenyys maksuvapaana voi jatkua enintään seitsemän (7) vuotta maksuvapauteen johtaneen syyn alkamisesta.

3. Osaston jäsenelle voidaan myöntää vapautus jäsenmaksusta ajalta, jolloin jäsen työskentelee Euroopan Unionin (EU) jäsenmaassa taikka ETA-sopimuksen piiriin kuuluvassa maassa edellyttäen, että työttömyysvakuutus hankitaan edellä olevasta maasta. Silloin kun työ ulkomailla tapahtuu lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, vakuuttaminen (jäsenmaksu) tapahtuu kotimaassa, ei vapautusta jäsenmaksusta myönnetä. Vakuutus- ja työskentelykaudet tulee todistaa lähdettäessä ja palattaessa vakuutuslaitokselta saatavalla todistuksella. Maksuvapautus voi edellä mainituissa tilanteissa jatkua pääsääntöisesti enintään vuoden.

7 §
Lepäävät jäsenoikeudet

Mikäli jäsen on 6 §:ssä mainituilla perusteilla ollut vailla ansiotuloa yhtämittaisesti yhden vuoden ja on ollut liiton tai muun näiden sääntöjen 3 §:n 7. kohdassa mainitun järjestön jäsenenä vähintään kymmenen (10) vuotta, on hänen viimeistään kolmen (3) kuukauden kuluessa tämän jälkeen anottava osaston välityksellä liittotoimikunnalta lepääviä jäsenoikeuksia. Lepäävien jäsenoikeuksien aikana jäsenen oikeudet liitossa eivät kasva eikä hän sinä aikana ole oikeutettu avustuksiin hänen oikeudenomistajilleen tulevaa hautausavustusta lukuunottamatta. Lepäävien jäsenoikeuksien vallitessa jäsenellä ei ole äänestysoikeutta liitossa ja osastossa suoritettavissa vaaleissa ja äänestyksissä. Lepäävillä jäsenoikeuksilla olevan jäsenen on liittotoimikunnan vahvistamin määräajoin ilmoitettava lepääviin jäsenoikeuksiin johtaneen syyn kohdallaan edelleen jatkuvan.

8 §
Vapaajäsenoikeudet

1. Osaston jäsen saavuttaa vapaajäsenoikeudet liittotoimikunnan päätöksellä:

a) kun jäsen on täyttänyt 50 vuotta ja siihen asti ollut yhtäjaksoisesti jonkun näiden sääntöjen 3 §:n 7. kohdassa mainitun ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 25 vuotta;

b) osaston suosituksesta, kun jäsen on ollut näiden sääntöjen 3 §:n 7. kohdassa mainitun ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 15 vuotta, osoittautunut toiminnassaan erittäin ansiokkaaksi ja tullut pysyvästi työkyvyttömäksi;

c) siitä poikkeavasti mitä a)- ja b)-kohdissa on säädetty 1.1.1968 tai sen jälkeen liittynyt jäsen vain siirryttyään eläkkeelle tai tultuaan pysyvästi työkyvyttömäksi ja oltuaan näiden sääntöjen 3 §:n 7. kohdassa mainitun ammatillisen järjestön jäsenenä vähintään 25 vuotta.

2. Työssä olevalla vapaajäsenellä on samat oikeudet kuin muillakin jäsenillä, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty.

9 §
Osaston ja jäsenen eroaminen ja erottaminen

1. Osasto voi erota liiton jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti liittotoimikunnalle tai sen puheenjohtajalle taikka myös suullisesti liittokokouksen pöytäkirjaan. Eroamispäätös voidaan kuitenkin tehdä vain, jos ¾ äänestyksessä annetuista äänistä sitä kannattaa. Osasto on vapaa jäsenyydestä kuuden (6) kuukauden kuluttua eroamisilmoituksen tekemisestä lukien, jolloin sen kaikki oikeudet ja velvollisuudet päättyvät. Kuitenkin on osaston suoritettava liitolle tulevat erääntyneet maksut.

2. Osasto voidaan erottaa liitosta liittotoimikunnan päätöksellä:

a) ellei se noudata sääntöjä ja liittokokouspäätöksiä sekä niihin perustuvia liittovaltuuston ja -toimikunnan ohjeita;

b) jos se toimii liiton tarkoitusta vastaan;

c) jos se laiminlyö varsinaisten tai ylimääräisten jäsenmaksujen tilityksen määräaikana;

d) ellei se erota jäsenyydestään sellaista jäsentä, joka toimii vastoin liiton ja osaston sääntöjä tai liittokokouksen, -valtuuston tai -toimikunnan päätöksiä.

3. Osasto voi vedota liittotoimikunnan erottamispäätöksestä liittovaltuustoon. Tällainen vetoaminen on tehtävä kirjallisesti liittotoimikunnan välityksellä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä, kun osasto on saanut kirjallisen tiedon erottamisesta.

4. Jäsenellä on oikeus erota osastosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti osaston toimikunnalle tai sen puheenjohtajalle tai suullisesti osaston kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen erottua osastosta menettää hän kaikki jäsenoikeutensa siinä. Samoin hän vapautuu velvollisuuksista, joihin hän on liittyessään sitoutunut, paitsi mitä tulee jo maksettavaksi erääntyneisiin tai määräajaksi sitouduttuihin maksuihin.

Toimikunnan on katsottava jäsen eronneeksi, jos hänellä on jäsenmaksuissa puolen vuoden rästit sekä silloin, kun jäsen on vakinaisesti siirtynyt työhön muulle kuin näiden sääntöjen 2 §:ssä mainitulle alalle.

5. Jäsen voidaan erottaa osastosta:

a) jos hän tahallisesti rikkoo osaston tai liiton sääntöjä, kieltäytyy noudattamasta osaston toimikunnan tai liittotoimikunnan sääntöihin tai liittokokouspäätöksiin perustuvia ohjeita tai muutoin toimii vastoin osaston tai liiton omaksumia periaatteita tai liiton eheyttä vahingoittavasti;

b) jos hän on petollisella tavalla nostanut avustusta;

c) jos hän on kavaltanut osaston tai liiton hänen hoitoonsa uskomia varoja;

d) jos hän on päässyt jäsenyyteen antamalla itsestään vääriä tai muuten harhaanjohtavia tietoja.

6. Jäsentä, joka on erotettu osastosta, ei ilman osaston ja liittotoimikunnan päätöstä voida uudelleen ottaa jäsenyyteen. Jos erotettu jäsen on huomaamatta päässyt uudelleen jäseneksi, voi osasto tai liittotoimikunta ilman muuta julistaa hänen jäsenyytensä mitättömäksi.

7. Ehdotus jäsenen erottamiseksi liiton osastosta on kirjallisesti jätettävä osaston toimikunnalle mainitsemalla tarkalleen ne syyt, joiden perusteella erottamista vaaditaan sekä ne todisteet, joihin erottamisvaatimus perustuu.

Osaston toimikunnan on tutkittava erottamisvaatimus ja tehtyään päätöksensä esitettävä asia osaston kokouksen päätettäväksi hankittuaan sitä ennen liittotoimikunnan lausunnon.

8. Osaston toimikunnalla on oikeus myös omasta aloitteestaan, silloin kun siihen ilmenee aihetta, alistaa osaston kokouksen ja liittotoimikunnan harkittavaksi jonkun jäsenen erottaminen osastosta ja liitosta.

9. Liittotoimikunta voi myös ehdottaa varoituksen antamista tai uuden tutkimuksen toimeenpanoa.

10 §
Muutto osastosta toiseen ja matkustaminen ulkomaille

1. Kun jäsen muuttaa pois paikkakunnalta on hänen ilmoitettava muuttamisestaan osaston jäsenasioita hoitavalle toimihenkilölle.

2. Kun jäsen saapuu uudelle paikkakunnalleen on hänen, säilyttääkseen jäsenoikeutensa, ilmoittauduttava 30 päivän kuluessa siellä olevaan liiton osastoon. Ellei sellaista paikkakunnalla ole, jäsenen on ilmoittauduttava lähinnä olevaan liiton osastoon tai liiton toimistoon.

3. Ulkomaille siirtyvä jäsen saa liiton toimistosta todistuksen jäsenyydestään.

11 §
Liittokokous

1. Liittokokouksessa käsitellään ja ratkaistaan ne liittoa koskevat kysymykset, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat liittokokouksen käsiteltäväksi tai jotka on pantu vireille liittokokouksessa, eivätkä ole näissä säännöissä liittovaltuuston käsiteltäväksi määrättyjä asioita. Ylimääräisessä liittokokouksessa käsitellään ainoastaan ne asiat, joita varten se on kutsuttu koolle.

2. Varsinainen liittokokous pidetään joka neljäs vuosi syyskuun loppuun mennessä liittotoimikunnan määräämällä paikkakunnalla.

3. Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos liittovaltuusto tai -toimikunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun niin monta liiton osastoa, että niiden henkilöjäsenten lukumäärä on vähintään puolet liiton henkilöjäsenten lukumäärästä tai vähintään puolet liiton osastoista, sitä määrättyä asiaa varten liittotoimikunnalta kirjallisesti pyytää.

4. Ennakkotieto varsinaisesta liittokokouksesta on annettava osastolle vähintään kuusi (6) kuukautta ennen liittokokousta ja kutsu varsinaiseen liittokokoukseen vähintään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta. Kutsu ylimääräiseen liittokokoukseen on annettava osastoille vähintään kaksi (2) kuukautta ennen liittokokousta. Ennakkotieto varsinaisesta liittokokouksesta sekä kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liittokokoukseen toimitetaan osastoille kirjeitse ja julkaistaan ilmoituksena liiton äänenkannattajassa.

5. Liittokokoukselle voivat tehdä esityksiä liittotoimikunta ja liiton osastot. Osastojen esitykset tulee toimittaa liittotoimikunnalle kirjallisesti ja lyhyin perusteluin varustettuina vähintään neljä (4) kuukautta ennen liittokokouksen alkamista. Liittotoimikunta lähettää ne omalla lausunnollaan varustettuna liiton osastoille viimeistään puolitoista (1 ½) kuukautta ennen liittokokouksen alkamista. Liittokokous voi kuitenkin erikseen tekemällään päätöksellä ottaa käsiteltäväkseen muunkin asian.

6. Osastot ovat oikeutettuja lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan kutakin alkavaa kahtasataa (200) jäsentä kohti. Jäsenmäärään ei lueta lepäävillä jäsenoikeuksilla olevia, työelämästä pois siirtyneitä vapaajäseniä eikä oppilasjäseniä. Edustajain vaalissa noudatetaan liiton vaalijärjestyksessä määrättyä suhteellista vaalitapaa. Vaali suoritetaan liittotoimikunnan määräämänä ajankohtana.

7. Liittotoimikunnan varsinaisia jäseniä sekä liiton palveluksessa olevia ei voida valita edustajiksi liittokokoukseen, mutta heillä on velvollisuus olla liittokokouksessa saapuvilla sekä puhe- ja esitysoikeus. Sama koskee liittotoimikunnan henkilökohtaisia- ja yleisvarajäseniä, jotka ovat ottaneet osaa liittotoimikunnan päätöksiin.

8. Liiton tilintarkastajilla on myös velvollisuus olla saapuvilla liittokokouksessa sekä puhe- ja esitysoikeus.

9. Valittujen edustajien valtakirjat on esitettävä liittotoimikunnan tarkastettavaksi viimeistään neljätoista (14) päivää ennen liittokokouksen alkamista.

10. Kullakin edustajalla on liittokokouksessa yksi (1) ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä; paitsi niissä asioissa, joista nämä säännöt erikseen toisin määräävät. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan kannattama mielipide. Siinä tapauksessa, että puheenjohtaja ei halua ratkaista asiaa, on toimitettava lippuäänestys, jolloin äänten mennessä tasan asia ratkaistaan arvalla. Vaalit toimitetaan, ellei niistä olla yksimielisiä, äänestämällä suljetuin lipuin. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa. Äänestykset toimitetaan käsiennostolla, vaadittaessa nimenhuudolla tai lippuäänestyksellä.

11. Liittotoimikunta laatii liittokokouksen työjärjestyksen, jonka hyväksymisestä liittokokous päättää kokouksen alussa.

12. Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:

a) käsitellä liittotoimikunnan toimintakertomukset edellisten vuosien toiminnasta;

b) käsitellä osastojen ja liittotoimikunnan sille tekemät esitykset;

c) toimittaa liittotoimikunnan puheenjohtajan, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi vaali;

d) toimittaa liittotoimikunnan muiden varsinaisten jäsenten sekä varajäsenten vaali;

e) toimittaa liittovaltuuston puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden varsinaisten jäsenten sekä varajäsenten vaali;

f) valita kaksi (2) tilintarkastajaa sekä kaksi (2) varatilintarkastajaa.

13. Edustajain matkakulut, päivärahat ja palkkiot, joiden suuruuden liittokokous päättää sekä muut liittokokouskulut suoritetaan liiton varoista.

12 §
Liittovaltuusto

1. Liittovaltuustolla on päätäntävalta kaikissa asioissa, ei kuitenkaan niissä, joiden päättäminen on pidätetty 11 §:n 1 kohdan mukaan liittokokoukselle.

2. Liittovaltuustoon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä kaksikymmentäviisi (25) paperiteollisuudessa työskentelevää muuta varsinaista jäsentä. Kullekin jäsenelle valitaan henkilökohtainen varajäsen, minkä lisäksi liittovaltuustoon kuuluu kolmetoista (13) yleisvarajäsentä.

3. Jos liittovaltuuston varsinainen jäsen eroaa tai erotetaan liiton osastosta tai tulee muuten esteelliseksi toimimaan liittovaltuuston jäsenenä, siirtyy hänen tilalleen hänen henkilökohtainen varajäsenensä, jolloin yksi yleisvarajäsenistä siirtyy henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

4. Liittovaltuuston varsinaiset ja henkilökohtaiset varajäsenet valitaan seuraavaa piirijakoa noudattaen asianomaisten osastojen jäsenistä:

P i r k a n m a a n p i i r i: Nokia, Lielahti, Kyröskoski, Valkeakosken osastot n:ot 45, 59 ja 70, Toijala, Lempäälä, Tampereen osastot n:ot 4, 50 ja 62, Ikaalisten osastot n:ot 20 ja 90, Mänttä ja Ruovesi saavat yhteensä 4 vars. ja 4 henk.koht. varajäsentä.

L ä n s i - S u o m e n p i i r i : Kaskinen, Pori, Kauttua, Rauman osastot n:ot 8, 42 ja 56, Turku ja Tiukka saavat yhteensä 3 vars. ja 3 henk.koht. varajäsentä.

E t e l ä - S u o m e n p i i r i : Helsingin osastot n:ot 46 ja 49, Loviisa, Lohja, Tervakoski, Hämeenlinna, Toukola ja Kirkniemi saavat yhteensä 2 vars. ja 2 henk.koht. varajäsentä.

K y m e n p i i r i : Heinola, Kuusankoski, Voikkaa, Myllykoski, Inkeroinen, Karhulan osastot n:ot 16, 71 ja 73, Sunila, Summa, Pyhtää, Lahti, Kuusanniemi ja Kotkan osastot n:ot 17 ja 37 saavat yhteensä 6 vars. ja 6 henk.koht. varajäsentä.

S a i m a a n p i i r i : Kaukopää, Tainionkoski, Joutseno, Simpele ja Lauritsala saavat yhteensä 3 vars. ja 3 henk.koht. varajäsentä.

K e s k i - S u o m e n p i i r i : Jyväskylä, Äänekosken osastot n:ot 13 ja 77, Jämsänkoski, Kaipola ja Sysmä saavat yhteensä 3 vars. ja 3 henk.koht. varajäsentä.

P o h j o i s - K a r j a l a n p i i r i : Pankakoski, Kajaani, Kuopio, Juankoski, Uimaharju, Kaavi, Lieksa ja Varkaus saavat yhteensä 3 vars. ja 3 henk.koht. varajäsentä.

P o h j o i s - S u o m e n p i i r i : Kemi, Veitsiluoto, Oulu, Kemijärvi ja Pietarsaari saavat yhteensä 3 vars. ja 3 henk.koht. varajäsentä.

5. Liittovaltuusto on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan sekä vähintään kolmentoista (13) jäsenen ollessa saapuvilla.

6. Liittovaltuuston tehtävänä on:

a) päättää liittokokousten välisenä aikana niistä asioista, joita liittotoimikunta tai liiton osastot sen ratkaistavaksi esittävät;

b) valvoa liiton toimintaa ja varojen hoitoa;

c) tutkia ja ratkaista liittotoimikunnan päätösten johdosta mahdollisesti tehdyt valitukset;

d) valita seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen saakka liiton puheenjohtaja sekä keskuudestaan liittovaltuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jos joku heistä on joutunut luopumaan toimestaan kesken toimikauttaan.

7. Liittovaltuuston varsinainen kokous pidetään vuosittain vuoden alkupuolella. Liittovaltuusto kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen liittotoimikunnan kutsusta tai jos enemmistö liittovaltuuston jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii.

8. Kutsu liittovaltuuston varsinaiseen kokoukseen toimitetaan liittovaltuuston jäsenille kirjeellisesti vähintään yhtä (1) kuukautta ja ylimääräiseen kokoukseen vähintään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.

9. Asioista, jotka osastot haluavat saada käsitellyiksi liittovaltuuston kokouksessa, on tehtävä esitys liittotoimikunnalle viimeistään kuukautta ennen kokousta.

10. Liittovaltuuston varsinaisessa kokouksessa käsitellään:

a) liittotoimikunnan laatima toiminta- ja tilikertomus edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien lausunto;

b) vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös;

c) päätetään niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta;

d) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

e) osastojen ja liittotoimikunnan liittovaltuustolle tekemät esitykset;

f) liiton työtaistelu- ja hautausavustusten suuruus.

11. Päätökset liittovaltuuston kokouksessa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.

12. Liittovaltuuston toiminta-aika alkaa siitä liittokokouksesta, jossa se on valittu ja päättyy uuden liittovaltuuston valinnan tultua suoritetuksi.

13 §
Liittotoimikunta

1. Liittotoimikunta edustaa ja johtaa liiton hallituksena liiton toimintaa näiden sääntöjen, liittokokouspäätösten ja liittovaltuuston tekemien päätösten perusteella ja on päätösvaltainen kaikissa niissä asioissa, joista näissä säännöissä ei ole toisin määrätty.

2. Liittotoimikuntaan kuuluvat liiton puheenjohtaja ja kolmetoista (13) paperiteollisuudessa työskentelevää muuta varsinaista jäsentä. Lisäksi liittotoimikuntaan kuuluu neljätoista (14) henkilökohtaista paperiteollisuudessa työskentelevää varajäsentä sekä neljätoista (14) yleisvarajäsentä. Liittotoimikunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, jonka tehtävänä on johtaa puhetta liittotoimikunnan kokouksessa liiton puheenjohtajan estyneenä ollessa. Liittotoimikunnan jäsenen tulee olla jäsenenä jossakin liiton osastossa.

3. Liittotoimikunnan toiminta-aika alkaa siitä varsinaisesta liittokokouksesta, jossa se on valittu ja päättyy uuden liittotoimikunnan tultua valituksi. Jos liittotoimikunnan varsinainen jäsen eroaa tai erotetaan liiton osastosta tai muuten tulee esteelliseksi toimimaan liittotoimikunnan jäsenenä, siirtyy hänen tilalleen hänen henkilökohtainen varajäsenensä, jolloin yksi yleisvarajäsenistä siirtyy henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

4. Liittotoimikunta kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta niin kuin asiat sitä vaativat tai kun vähintään kolme (3) liittotoimikunnan jäsentä sitä kirjallisesti vaatii.

5. Liittotoimikunta on päätösvaltainen kun puheenjohtaja ja vähintään kuusi (6) jäsentä on saapuvilla. Liittotoimikunnan jäsen, joka ilmoittaa pöytäkirjaan merkittäväksi eriävän mielipiteensä tehdystä päätöksestä, on vapaa päätöksen tuottamasta vastuusta.

6. Liittotoimikunnan tehtävänä on:

a) johtaa ja ohjata liiton palkka- ja työehtosopimustoimintaa sekä valvoa, että liiton ja sen osastojen toimintaa johdetaan näiden sääntöjen, liittokokouspäätösten ja liittovaltuuston tekemien päätösten mukaisesti;

b) valvoa sääntöjen mukaisten avustusten suoritusta ja ratkaista niistä aiheutuvat erimielisyydet;

c) käsitellä liittotoimikunnan jäsenten, osastojen ja toimitsijain esittämiä asioita;

d) huolehtia siitä, että liiton rahavarat säilytetään huolellisesti ja edullisesti, että liiton muu omaisuus tulee hyvin hoidetuksi sekä antaa rahavarojen käytöstä taloudenhoitajalle ohjeita;

e) mikäli liiton taloudellinen tila sitä vaatii, määräajaksi tai toistaiseksi alentaa liiton avustuksia tai joitakin niistä;

f) ottaa ja erottaa pääsihteeri, talouspäällikkö, osastopäällikkö ja muut toimitsijat sekä tarvittava henkilökunta, määrätä heidän tehtävänsä ja päättää liiton palveluksessa olevien palkkauksesta ja muista työehdoista;

g) vaatia tarvittaessa määräämiltään liiton palveluksessa olevilta hyväksyttävä takuu heidän haltuunsa uskottujen varojen hoidosta ollen liittotoimikunta vastuussa liiton varojen hoidosta yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta;

h) esittää liittokokoukselle ja liittovaltuustolle toiminta- ja tilikertomukset kulloinkin päättyneeltä toimintakaudelta.

7. Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, pääsihteeri, talouspäällikkö, osastopäällikkö sekä liittotoimikunnan määräämät toimihenkilöt aina kaksi yhdessä.

14 §
Liiton toimitsijat

1. Puheenjohtajan tehtävänä on:

a) johtaa liiton toimintaa;

b) valvoa, että liittokokouksen, liittovaltuuston ja liittotoimikunnan tekemiä päätöksiä noudatetaan;

c) toimia puheenjohtajana liittotoimikunnan kokouksissa.

2. Liiton johtoryhmänä toimii liiton puheenjohtaja, pääsihteeri, talouspäällikkö ja osastopäällikkö.

2.1. Pääsihteerin tehtävänä on:

Avustaa liiton puheenjohtajaa hänen tehtävissään ja toimia hänen sijaisenaan muissa kuin liittotoimikunnan puheenjohtajan tehtävässä. Pääsihteerin estyessä avustajana ja sijaisena toimii talouspäällikkö.

2.2. Johtoryhmän jäsenten muista tehtävistä päättää liittotoimikunta.

3. Liiton palveluksessa olevat eivät ilman liittotoimikunnan lupaa saa ottaa suorittaakseen varsinaista työtänsä häiritseviä tehtäviä.

15 §
Tilit ja tilinpäätös

1. Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain. Tilinpäätöksen tulee olla valmiina tilintarkastajille esitettäväksi viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien tulee esittää tarkastuskertomuksensa liittotoimikunnalle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen valmistumisesta.

2. Varoja, joita ei välttämättömästi tarvita jokapäiväiseen toimintaan, säilytetään pankissa tai sijoitetaan muuten riittävää vakuutta vastaan niin, että ne tarvittaessa ovat liiton käytettävissä.

16 §
Tilintarkastus

1. Varsinainen liittokokous valitsee kaksi (2) tilintarkastajaa sekä kaksi (2) varatilintarkastajaa. Valittavaksi tulevien tulee täyttää tilintarkastuslain tarkoittama hyväksytyn tilintarkastajan kelpoisuusehto.

2. Tilintarkastajain velvollisuutena on tarkastaa liiton tilit ja toiminta vähintään kahdesti vuodessa sekä pitää suorittamistaan tarkastuksista pöytäkirjaa, joka luovutetaan liittotoimikunnalle. Tilintarkastajilla on oikeus koska tahansa tutkia liiton asioiden hoitoa.

17 §
Liittoäänestys

1. Mikäli liittokokousten välillä ilmenee sellaisia asioita, joita liittovaltuusto tai liittotoimikunta eivät halua ratkaista, voivat ne toimeenpanna liittoäänestyksen.

2. Liittoäänestys on toimeenpantava, jos niin monta liiton osastoa, että niiden henkilöjäsenten lukumäärä on vähintään puolet liiton henkilöjäsenten lukumäärästä sitä kirjallisesti vaatii ja esittää perusteluineen asian, josta äänestys olisi toimitettava.

3. Äänestys tapahtuu samanaikaisesti kaikissa liiton osastoissa liittotoimikunnan määräämänä aikana. Liittotoimikunta antaa tarkemmat äänestysohjeet, suorittaa ääntenlaskennan ja on velvollinen viivyttelemättä julkaisemaan äänestystuloksen.

4. Ehdotus, joka on hyväksytty saavutetulla ääntenenemmistöllä, pannaan heti täytäntöön, mikäli ei ehdotusta julkaistaessa ole toisin määrätty.

18 §
Palkkaliikkeet ja työtaistelu

1. Jos kysymys koskee työehtosopimusta, joka on solmittu koko maata käsittäväksi tai on tarkoitus saada voimaan koko maata käsittävä sopimus, menetellään seuraavasti:

a) kun osaston jäsenet haluavat tehdä esityksen palkkojen tai työehtojen parantamisesta, on asia esitettävä osaston kokoukselle, joka päättää siitä alustavasti;

b) jos osasto on päättänyt tehdä esityksen entisen työehtosopimuksen irtisanomisesta tai muutoksista entisiin työehtoihin, on esitys jätettävä liittotoimikunnalle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen työehtosopimuksen irtisanomisajan päättymistä;

c) liittotoimikunta tekee osastoista tulleiden esitysten perusteella päätöksen työehtosopimuksen irtisanomisesta tai entisen jatkamisesta. Jos päätös edellyttää työehtosopimuksen irtisanomista, liittotoimikunta päättää tehtävistä muutosesityksistä osastojen ehdotusten pohjalta;

d) kun työehtosopimus on irtisanottu ja neuvottelut uudesta sopimuksesta käyty, voidaan asia alistaa jäsenäänestykseen. Äänestykseen saavat osallistua ainoastaan ne liiton osastojen jäsenet, joita asia välittömästi koskee ja äänioikeutettuja ovat kaikki ne, jotka ovat olleet jäseninä vähintään neljä (4) viikkoa ennen äänestysaikaa. Liittotoimikunta päättää jäsenäänestyksen perusteella mahdollisista toimenpiteistä. Toimenpiteiden tuloksena älköön kuitenkaan olko työnseisaus, ellei yli puolet äänestykseen osallistuneista ole hylännyt neuvottelujen tulosta;

e) jos liittotoimikunta pitää olosuhteita sellaisina, ettei se katso voivansa itse päättää asiasta, on sen kutsuttava koolle liittovaltuusto, joka silloin päättää suoritettavista toimenpiteistä;

f) sitten kun liittotoimikunnan ja liittovaltuuston toimenpiteet asian sovinnolliseen selvittämiseen nähden ovat rauenneet, liittotoimikunta tai mikäli asia on alistettu sille, liittovaltuusto päättää työtaistelun alkamisesta ottamalla huomioon olosuhteet koko maassa sekä liiton asema yleensä;

g) jos aika osoittautuu epäsuotuisaksi, tai jos muita syitä on tiedossa aiotun työtaistelun onnistumiseen nähden, liittotoimikunta tai liittovaltuusto voi päättää, ettei työtaistelua sillä kerralla aloiteta;

h) jos työnantajat liittovaltuuston tai liittotoimikunnan hyväksymien vaatimusten johdosta tai työntekijäin järjestäytymisen vastustamiseksi toimeenpanevat työsulun, liiton koko voima on kohdistettava sellaista toimenpidettä vastaan;

i) liittovaltuustolla tai liittotoimikunnalla on oikeus lopettaa työtaistelu, jos ne työntekijöiden tai liiton yleistä etua silmälläpitäen katsovat sen tarpeelliseksi ja on osastojen noudatettava liittovaltuuston tai liittotoimikunnan asiaa koskevia määräyksiä;

j) jos osasto toimii vastoin tämän pykälän määräyksiä, se ei ole oikeutettu saamaan liitolta avustusta eikä muutakaan tukea.

2. Jos kysymys koskee paikallista työehtosopimusta, on soveltuvin osin noudatettava mitä edellä on säädetty. Kaikessa toiminnassa paikallisen sopimuksen uusimiseksi on osaston noudatettava liittovaltuuston tai liittotoimikunnan antamia ohjeita.

19 §
Avustus työtaistelussa

1. Työlakkoon tai -sulkuun joutuneille liiton osaston jäsenille annetaan avustusta seuraavissa tapauksissa:

a) työlakossa, joka on hyväksytty näiden sääntöjen 18 §:ssä mainitulla tavalla;

b) työsulussa, jossa osasto on toiminut näiden sääntöjen ja liittotoimikunnan antamien ohjeiden mukaisesti;

c) jos liiton osaston jäsenet ovat joutuneet työlakkoon tai -sulkuun jonkun toisen liiton työriidan johdosta.

2. Avustuksen suorittamistavasta päättää liittotoimikunta. Päivittäinen avustus on ennakkoveron pidätyksestä vapaan enimmäismäärän suuruinen tai liittotoimikunnan erikseen päättämä määrä.

3. Avustusta maksetaan yli yhden (1) vuorokauden kestävästä työtaistelusta. Tällöin avustus maksetaan työnseisauksen ensimmäisestä päivästä lukien jokaiselta alkavalta kalenterivuorokaudelta. Avustus maksetaan jäsenen pankkitilille, jonka tilinumerotiedot jäsenen tulee ilmoittaa liiton haluamalla tavalla.

4. Osaston, joka saa jäsenilleen avustusta, on liittotoimikunnan määräämin välein toimitettava liitolle selostus avustettavien lukumäärästä, työtaistelun vaiheista ym. asiaan vaikuttavista seikoista.

5. Silloin kun osasto on liittovaltuuston tai liittotoimikunnan luvalla julistanut työtaistelun, avustukseen oikeutettuja ovat kaikki ne liiton osastojen jäsenet, jotka lakon alkaessa olivat työtaistelun alaiseksi julistetussa työssä. Avustusta haluavien on työtaisteluun jouduttuaan ilmoittauduttava paikkakunnan asianomaiselle osastolle.

6. Jos avustusta nauttiva jäsen suorittaa ansiotointa, olipa se minkälaatuista tahansa, josta hän ansaitsee vähintään avustusta vastaavan palkan, joko rahassa tai luontaisetuina, hän ei saa avustusta niiltä päiviltä, jolloin hän on mainitunlaisessa ansiotoimessa. Ansiotoimen päätyttyä on hän jälleen oikeutettu avustukseen.

20 §
Oikeusavustus

Jäsenen, joka haluaa liitolta avustusta sellaisten oikeudellisten asioitten hoitamisessa, jotka ovat aiheutuneet hänen toiminnastaan liitossa tai työsuhdeasioissa, tulee kääntyä osastonsa toimikunnan puoleen, joka oman lausuntonsa ohella lähettää asian liittotoimikunnan ratkaistavaksi. Liittotoimikunta päättää, voidaanko oikeusavustusta antaa ja millä tavoin.

21 §
Hautausavustus

Kuolleen jäsenen oikeudenomistajalle maksetaan hautausavustusta seuraavasti:

a) jos jäsen on suorittanut jäsenmaksunsa vähintään kolmelta (3) vuodelta, on avustus seitsemänsataakuusikymmentä (760) markkaa;

b) eläkkeellä olleen jäsenen jälkeen suoritetaan hautausavustus silloin, kun jäsen on työssä ollessaan maksanut jäsenmaksunsa vähintään kymmenen (10) vuoden ajalta;

c) liittovaltuusto tarkistaa hautausavustuksen suuruuden vuosittain;

d) avustusta on haettava kuuden (6) kuukauden kuluessa jäsenen kuolinpäivästä lukien.

22 §
Yleisiä määräyksiä

1. Osaston toimikunta on velvollinen tarkoin valvomaan liiton sääntöjen noudattamista ja toimikunnan jäsenet ovat vastuuvelvollisia näitä sääntöjä vastaan tekemistään rikkomuksista.

2. Jos osasto purkautuu, jäävät sen jäljellä olevat varat liitolle ja on osaston toimikunnan lähetettävä ne velkojen maksun jälkeen liiton toimistoon. Jos vastaavanlainen osasto aloittaa kolmen (3) vuoden kuluessa paikkakunnalla toimintansa, liittotoimikunta päättää näin liitolle tulleen omaisuuden luovuttamisesta sille. Liitto ei ole kuitenkaan vastuussa niistä veloista, joita osastolla on toimintansa lopettaessaan, erotessaan tai silloin kun se mahdollisesti erotetaan liitosta.

3. Liiton toiminnassa tunnustetaan molemmat kotimaiset kielet tasa-arvoisiksi. Liittotoimikunta voi kulujen säästämiseksi harkintansa mukaan kuitenkin käyttää painatustyössä ainoastaan yhtä kieltä.

4. Liiton purkautumiseen vaaditaan, että liittokokous hyväksyy sitä tarkoittavan päätöksen vähintään ¾ ääntenenemmistöllä. Liiton purkautuessa luovutetaan sen jäljellä oleva omaisuus sille rekisteröidylle ammatilliselle keskusjärjestölle, johon liitto kuuluu, säilytettäväksi siksi, kunnes vastaava liitto aloittaa toimintansa. Ellei vastaavanlaista liittoa ole perustettu kolmen (3) vuoden kuluessa, jää liiton omaisuus mainitulle ammatilliselle keskusjärjestölle.

5. Näitä sääntöjä sekä näiden sääntöjen 11 §:ssä mainittua vaalijärjestystä voidaan muuttaa liittokokouksessa tehdyillä päätöksillä, jos vähintään 2/3 äänestykseen osallistuneista on kannattanut tehtyjä muutosesityksiä.

sivun alkuun