etusivu

info

ilmoitustaulu

organisaatio

kuvat

säännöt

etuudet

linkit

sheemat

palaute

yhteystiedot

jäsenrekisteri

takaisin Jouko Ahosen tiedote 5.2.2006

(tulostettava word-tiedosto täällä)

TIEDOTE
Toimisto
Jouko Ahonen
5.2.2006

PUHEENJOHTAJAN AJANKOHTAISKATSAUS 5.2.2006
Ylimääräinen liittotoimikunnan kokous

Tammikuussa pidimme liittotoimikunnan kokouksen, jossa käsittelimme monia varsin vaikeita asioita. Ne liittyivät pääosin eri työpaikoilla meneillään oleviin työvoiman vähennys- ja/tai ulkoistamisneuvotteluihin. Aikataulullisesti ensimmäinen vaikea ajankohta on keskiviikko 8.2.2006, jolloin kahdella SCA:n Tampereen tehtaan työntekijällä on tämän hetkisen tiedon mukaan viimeinen työpäivä. Kyseiset henkilöt sekä 22 muuta henkilöä, joilla on kaksi kuukautta pidempi irtisanomisaika, on irtisanottu viime syksynä päättyneen YT-menettelyn seurauksena. Näistä irtisanotuista 13 henkilöllä on mahdollisuus ns. työttömyyseläkeputkeen. Siis usea työtoverimme on jäämässä "hunningolle" lähiaikoina. Myös Valkeakoskella sijaitsevan Peterson Pakacing Oy:n tehtaalla on YT-menettelyn seurauksena irtisanottu niin ikään 24 työntekijää. Siellä ensimmäinen irtisanottu on jäämässä "hunningolle" huhtikuussa, muiden irtisanomisaika riittää kesäkuulle.

SCA:n Tampereen yksikön vaikeasta tilanteesta neuvottelemme vielä tulevana tiistaina 7.2.2006 tehtaan johdon kanssa pyrkimyksenä löytää jokin pehmeämpi ratkaisu ko. henkilöidenkin osalta. Tilanne tosin näyttää valitettavan vaikealta ainakin tässä vaiheessa, sen verran "jäykkää" työnantajan suhtautuminen asian hoitoon muulla tavoin kuin suorilla irtisanomisilla on ollut. Petersonin Valkeakosken yksikön tilannetta käsitellään tapaamisessani ko. tehtaan toimitusjohtajan kanssa maanantaina 13.2.2006.

Neuvottelun kohteena olevien asioiden periaatteellisuudesta johtuen olemme kutsuneet keskiviikoksi 8.2.2006 klo 10.00 koolle työehtosopimusneuvottelukuntamme sekä pidämme myös liittotoimikunnan kokouksen ko. päivänä alkaen klo 13.00. Tuolloin käsittelemme ensisijaisesti Tampereen SCA:n irtisanomisia. Käsiteltävänä on siis varsin periaatteellinen kysymys, ellei edellisen päivän neuvotteluissa saada muutosta tämän hetkiseen tilanteeseen. Tiedotamme ammattiosastoille asian käsittelystä ja päätöksistä tarpeen mukaan.

Metsäteollisuus ry:n isännöimä vierailu Myllykoskelle

Viime päivien uutisoinnissa on taas useaan kertaan työnantajapuolen toimesta toistettu niitä vaikeuksia, joita yrityksissä työnantajan mukaan tällä hetkellä on. Tämä uutisoinnin aktivoituminen juuri nyt johtuu siitä, että Metsäteollisuus ry oli kutsunut jokavuotiseen tapaan useita tiedotusvälineiden työmarkkinatoimittajia seminaariin, joka tällä kertaa pidettiin Myllykoskella. Vierailun yhteydessä toimittajille oli pidetty useita alan tilannetta kuvaavia luentoja. Ja luennoitsijoina olivat tietysti yksipuolisesti vain työnantajan edustajat, henkilöstön näkemyksiä ei kuultu eikä juuri kyselty. Valitettavasti uutisoinnista on välittynyt pääsääntöisesti se kuva, että syyllinen yritysten ongelmiin on "ylipalkattu" paperityöntekijä. Todennäköisesti tämän mielikuvan vahvistamista on edesauttanut työnantajan jakama informaatio. Tämä on varsin valitettavaa, sillä kyllä meillä paperiliittolaisilla olisi aito halu tehdä molempia osapuolia hyödyttävää yhteistyötä rehdillä tavalla. Siksi ei yhteistyön rakentamisen edellytykset ainakaan parane toisen osapuolen syyllistämisestä. Koska julkisuudessa on esiintynyt vääriä väittämiä, katson oikeudekseni ja jopa velvollisuudekseni liittomme puheenjohtajana hieman oikoa noita vääriä käsityksiä.

Valitettavasti en itse ehtinyt työkiireitteni vuoksi seuraamaan esimerkiksi televisiosta kaikkea alaamme liittyvää uutisointia. Sen verran kuitenkin pääsin näkemään erilaisia "kertauspätkiä", että lienee paikallaan muutama uutisoinnin oikaisu. Esimerkiksi televisiouutisissa toimittaja totesi, että saksalainen paperityöntekijä tekee tuotantoa neljä kertaa enemmän kuin suomalainen paperityöntekijä. Myllykosken tilaisuuteen osallistuneelta toimittajalta saamani tiedon mukaan tämä asia oli kerrottu ko. seminaarissa työnantajan toimesta. Tällainen väite on täysin paikkansa pitämätön, ellei tilastoja laadita niitä tarkoitushakuisesti vertailemalla.

Aivan yhtä paikkansa pitävää on tilastoilla todistaa, että jonkin kotimaisen sellu- tai kartonkitehtaan työntekijä tekee kymmenen kertaa enemmän tuotantoa kuin jonkin yksittäisen paperitehtaan työntekijä. Ero selittyy tuotteiden erilaisuudella, sillä eihän tietenkään ole sama asia tehdä painavaa kartonkia "jumborullina" kuin esimerkiksi kevyttä savukepaperia, joka rullataan todella pieniksi "kiekoiksi". Ja varmasti niin sellu-, kartonki- ja paperiteollisuudessa työntekijät tekevät työnsä jokaisella työpaikallamme yhtä tunnollisesti ja ahkerasti. Myös vertailussa Saksaan työnantaja tietoisesti "unohtaa" Saksassa laajalti käytetyn ulkopuolisen työvoiman, joka työskentelee täysimääräisiä kustannuksia aiheuttaen täysipäiväisesti ko. vertailutehtaalla. Laskettaessa tonneja per henkilö otetaan huomioon vain ko. työnantajaan suoraan työsuhteessa olevat työntekijät. Tällainen laskutapa vääristää laskelmia todella pahoin, sillä eiväthän nämä pysyvästi työskentelevät "ulkopuoliset" ilmaiseksi työtänsä tee.

Tilastoilla voidaan siis yrittää todistaa mitä tahansa, kunhan tilastot laaditaan tarpeeksi tarkoitushakuisesti. Ja valitettavasti työnantajan informaatio on viime päivinä ollut erittäin tarkoitushakuista. Tämä on erityisen valitettavaa siitäkin syystä, että meillä on meneillään yhteinen selvitystyö, jota toteutetaan Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmän puitteissa. Työryhmää johtaa Raimo Sailas valtiovarainministeriöstä. Olisi voinut toivoa, että kyseisiä tilastoja olisi käsitelty yhdessä tässä työryhmässä, jossa niiden oikeellisuudesta ja johtopäätöksistä olisi voitu keskustella. Nyt työnantajan antama tarkoitushakuinen informaatio on tarpeettomasti taas syyllistänyt suomalaisen paperityöntekijän, joka tekee todella suurella ammattitaidolla ja antaumuksella vaativaa työtänsä yritysten menestymisen varmistamiseksi.

Puolueettomien tutkimuslaitosten selvitysten mukaan totuus Suomen ja Saksan paperiteollisuudesta on aivan toisenlainen, kuin mitä julkisuudessa on viime päivinä kerrottu. Tuoreimmat saatavilla olevat tilastot vuodelta 2002 osoittavat, että työn tuottavuus Suomen paperiteollisuudessa oli tuolloin maailman parasta. Metsäteollisuus ry:n oman selvityksen mukaan työn tuottavuus on vuoden 2002 jälkeen kehittynyt yhtä nopeasti kuin merkittävissä kilpailijamaissa, joten tämä selvä johtoasema maailmassa on säilynyt. Työn tuottavuus työtuntia tai työllistä kohti oli vuonna 2002 Suomessa noin kaksinkertainen verrattuna Saksaan. Myös jalostusarvolla mitattuna ero oli samansuuruinen. Työtuntia kohti laskettu jalostusarvo oli Suomessa noin 80 euroa tunnissa kun se Saksassa oli noin 40 euroa tuntia kohti laskettuna.

Nämä edellä kerrotut faktat selviävät laajalti maailmalla arvostusta saaneiden tutkimuslaitosten selvityksistä. (Tietolähteinä: Groningen Growth and Development Centre, 60-industry Database, February 2005 sekä USA Bureau of Labour Statistics, May 2004.) Mainittakoon, että myös vuonna 2004 valtioneuvoston aloitteesta tehdyssä eri alojen ns. globalisaatioselvityksessä käytettiin samoja tutkimuslaitoksia tietolähteinä. Tuolloinhan valtioneuvoston käynnistämää globalisaatioselvitystyötä johti silloinen valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Anne Brunila, joka nykyään toimii Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajana. Myös hän kuuluu jäsenenä edellä mainittuun Paperiteollisuuden tulevaisuustyöryhmään.

Yritysten tulostietoja viime vuodelta

UPM ja Stora Enso julkistivat tulostietonsa viime vuodelta. Metsäliitto-yhtymä ja ilmeisesti myös muut alan yritykset julkistavat tietonsa pääosin alkavalla viikolla. Aluksi voi todeta sen tosiasian, että mitä paremmin yrityksellä menee, sitä paremmin (pääsääntöisesti) myös yrityksen työntekijöiden asiat ovat. Tämä päti ainakin takavuosina, tosin tämä muoti-ilmiönä tullut kvartaalikapitalismi lienee muuttanut suhtautumista työvoimaan aiemmista ajoista. Sen voinee todeta, etteivät em. yritysten tulokset mitään erinomaisia olleet. Parantamisen varaa siis on. Mutta miksi tuloskunto ei ollut parempi, onkin jo tarkemman selvittelyn arvoista. Viime vuoden tulosta ei varmaankaan parantanut työnantajan yksin päättämä työsulku, joka vei esimerkiksi UPM:n tuloksesta lähes 200 miljoonaa euroa. UPM maksoi säkkituotannon taannoisesta lainvastaisesta kartellista sakkoja yli 50 miljoonaa euroa sekä joutui ainakin osin epäonnistuneiden ulkomaisten yritysostojen vuoksi tekemään noin 150 miljoonan euron alaskirjaukset. Nämä noin 400 miljoonaa euroa (huom. noin 2,4 miljardia vanhaa markkaa) olisivat olleet toki tarpeen käyttää muullakin tavalla, jolloin tulos olisi näyttänyt huomattavasti paremmalta.

Joten tuskinpa odotettua huonompi tulos ainakaan korkeista työvoimakustannuksista johtuu, vaan syyt löytyvät aivan muualta. Työntekijöiden suorat palkkakustannukset ovat Metsäteollisuus ry:n oman selvityksen mukaan keskimäärin noin 8 % kokonaiskustannuksista. Olipa syy tuloskuntoon mikä tahansa, niin tietenkin tulosparannusta haetaan taas kiinteiden kustannusten alentamisesta (lue: työntekijöiden vähentäminen ja ehkä jopa tuotantolinjojen sulkemiset). Näin maksumiehet ja -naiset löytyvät jälleen kerran tutusta paikasta, tehdassalien lattioilta.

Myös ulkopuolisen työvoiman käyttö on taas aktiivisesti esillä hyvin useilla työpaikoillamme. Olemme koko ajan tehneet selvitystä eri työpaikkojen tilanteesta. Tammikuun lopulla ulkopuolisen työvoiman pysyvän käytön lisäämisesityksiä oli neuvottelun kohteena 33 kappaletta. Sen lisäksi epävirallisia kaavailuja neuvottelujen aloittamisesta oli useita. Joten tilanne muuttuu lähes päivittäin. Paikallisesti on muutama sopimus ulkopuolisen työvoiman käytöstä viime kesän jälkeen tehty. Tällä hetkellä liittojen välisissä neuvotteluissa on viisi asiaan liittyvää erimielisyysmuistiota. Yhtään muistiota ei ole vielä mennyt "neuvotteluputkessa" eteenpäin, mutta eiköhän sekin päivä koko ajan lähene, sen verran vaikeita tapauksia on tiedossa.

Parhaillaan on menossa kuuden alueellisen koulutustilaisuuden "sarja", joissa käsittelemme ajankohtaisia asioita. Keskeisin koulutuksen aihe on juuri tuo edellä mainittu ulkopuolisen työvoiman käyttö ja siihen liittyvä neuvottelutoiminta. Kaksi tilaisuutta on jo pidetty ja neljä on jäljellä. Koulutukseen osallistuneet ovat olleet erittäin aktiivisia, joten koulutus on toteutunut erinomaisen hyvin. Näin uskotaan menevän myös jatkossa. Kaiken kaikkiaan kutsumme tilaisuuksiin yhteensä noin 230 luottamushenkilöä, ensisijaisesti pääluottamusmiehet, työsuojeluvaltuutetut ja suurimpien työosastojen luottamusmiehet. Valinnat osallistujista tehdään paikallisesti kutsukirjeessä mainittu "kiintiö" huomioiden. Valitettavasti joudumme toteamaan, etteivät varmaankaan kaikki halukkaat pääse osallistumaan kyseiseen koulutukseen tilanpuutteen vuoksi. Siksi kannattaisikin miettiä ja mahdollisuuksien mukaan toteuttaa paikallista koulutusta eli lyhytkurssia ao. aiheesta. Meillä on täällä toimistolla valmius tehdä ko. koulutuksesta muutaman tunnin mittainen tiivistetty "koulutuspaketti", jossa keskeisimmät asiat käydään seikkaperäisesti läpi. Kouluttajat ja materiaali tulevat täältä toimistolta, paikka ja koulutukseen osallistuvat jäävät paikallisten vastuulle. Ottakaa yhteyttä sopimuspuolen toimitsijoihin (Siira, Laitinen, Kautto tai Häyrynen) aikoessanne järjestää ko. lyhytkurssin. Sopikaa ajankohta hyvissä ajoin toimistomme edustajien kanssa, sillä kalenterit täyttyvät melkoisella vauhdilla neuvotteluista, koulutustilaisuuksista ja kevätkokouksista johtuen.

Vaikka tämänhetkinen tilanne ei kovin hyvältä näytäkään ja tulevaisuuden haasteet tulevat olemaan kovat, ei ole suinkaan syytä vaipua synkkyyteen. Yhteistyössä toinen toisiamme tukien tulemme varmasti pärjäämään myös jatkossa. Ponnistuksia se toki edellyttää, mutta siihenhän me olemme jo tottuneet. On meitä koeteltu ennenkin ja siitä huolimatta olemme pärjänneet vaihtelevalla menestyksellä jo melkein sadan vuoden ajan. Huhtikuussa tulee sata vuotta liittomme perustamisesta. Ja silloin on kunnioituksena esi-isiemme työtä kohtaan juhlan paikka. Pääjuhla on Tampereella ja muita tapahtumia eri puolilla Suomea vuoden mittaan. Toivottavasti mahdollisimman moni osallistuu tapahtumiin, joista tarkempaa tietoa saa mm. Paperiliitto-lehdestä, joka jaetaan jokaisen jäsenen kotiin.



Yhteistyöterveisin
Jouko Ahonen

Ps. Esitän parhaimmat kiitokseni teille kaikille aktiivisuudesta presidentinvaaleissa. Voitto oikeita arvoja edustavalle ehdokkaalle tuli, vaikka tilanne tiukka olikin. Ilman ay-liikkeen eli siis meidänkin mittavaa panosta tulos olisi ollut todennäköisesti hyvin toisenlainen.

sivun alkuun